Virittäjä

Johan alkoi Lyyti kirjoittaa

Unni Leino — 2025-06-18

Arvioitu teos:

Maria Sarhemaa: Jonnet ei muista ja urpot ei tajua sentraalisantroja: Etunimien appellatiivistuminen suomen kielessä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Johdanto 67 s. ja viisi artikkelia 100 s. ISBN 978-951-51-9694-1.

Johdanto-osa saatavilla verkossa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9693-4

Pohjoisen kielelliset käytänteet 2000-luvulla

Leena Maria Heikkola — 2025-06-18

Kaikille suomalaisille yhteinen nimipäiväkalenteri?

Minna Saarelma-Paukkala — 2025-06-18

Etelä-Hämeestä elokuviin

Jussi Ylikoski — 2025-06-18

Pari oikeinkirjoituskysymystä

Jussi Ylikoski — 2025-06-18

Pohjois-Karjalan Iiksenjoen nimen alkuperä

Larisa Leisiö — 2025-06-18

Natiivin intuitio ja kieltenvälinen vertailu tiedon muodostumisessa

Silja-Maija Spets — 2025-06-18

Suunvuoro

Terhi Ainiala — 2025-06-18

Millaista on vastuullinen kielitiede? Mikä on vastuumme suhteessa kieleen, kielenkäyttöön ja kielenpuhujiin? Millaisia ovat uudet, kestävät tavat puhua luonnosta ja ottaa vastuuta ihmisen toiminnasta ja sen seurauksista? Muiden muassa näitä kysymyksiä pohdittiin tämän vuoden Kielitieteen päivillä Helsingin yliopistossa. Konferenssin teemana oli ”Kieli ja vastuullisuus”, ja esiin nousi painavasti kielentutkijan rooli kestävämmän maailman rakentamisessa. Luonnon ja ihmisen yhteydestä puhuminen, toisenlajisten kielten tunnistaminen, piilevien valtarakenteiden näkyväksi tekeminen sekä kielitietoisuuden vahvistaminen ovat esimerkkejä niistä teemoista, joiden puolesta yhä useammat kielentutkijat tekevät työtään. Lisäksi tutkijan vastuullisuutena voi pitää sitä, että hän pystyy nostamaan ympäristöstään esiin aiheita, jotka ansaitsevat tulla tutkituiksi mutta joihin valtavirrassa ei välttämättä tulla tarttuneeksi. Kielentutkijoina olemme monimuotoisuuden ja diversiteetin hahmottajia sekä niiden merkityksellisyyden ääneen sanojia.

Ponnistelut kestävän ympäristön ja hyvinvoivan yhteiskunnan puolesta edellyttävät monialaisia tutkimuksia ja tekoja. Kielentutkijat osallistuvatkin jo nyt moniin tieteidenvälisiin hankkeisiin, joissa kuvataan ja analysoidaan esimerkiksi ihmisen ympäristösuhteita. Kenties voisimme vielä entistä rohkeammin ja laaja-alaisemmin tarttua tällaisiin tutkimushankkeisiin ja olla suunnittelemassa ja ideoimassa niitä. Kieli ja kielenkäyttö ovat ratkaisevassa asemassa, kun ihmisen paikkaa ympäristössä sekä mahdollisuuksia ongelmien ratkaisuiksi tehdään näkyviksi. Ja tietenkin asiantuntemustamme tarvitaan myös siinä, kun näitä vaikeita ja elintärkeitä kysymyksiä ratkotaan.

Kielentutkijoina muodostamme vahvan ja vaikuttavan yhteisön, jossa yhteistyö saa monia muotoja. Yksi näistä on alati suositummaksi tullut yhteisjulkaiseminen. Virittäjänkin kirjoituksista yhä useampi syntyy yhteisvoimin, eri tutkimussuuntausten ja menetelmien osaamista hyödyntäen. Tuloksena on tutkimuksia, joissa yhdessä keskustellen ja kokeillen on syntynyt jotakin sellaista, mitä kukaan ei yksin olisi voinut saada aikaan. Lisäksi kirjoittajatiimeissä voi olla senioritutkijoita ja vasta aloittelevia, ja tällaisissa hankkeissa kaikki oppivat toisiltaan.

Yhteinen ja yhteisöllinen kirjoittaminen on myös tehnyt tutkimuksen tekemisestä entistä jaetumman kokemuksen. Tämä toteutuu, vaikka tällaisissa kirjoittajatapaamisissa kukin kirjoittaisi omaa tekstiään. Samalla päästään tuomaan esiin tieteelliseen kirjoittamiseen ja tutkimuksen tekemiseen kytkeytyviä epävarmuuksia ja pettymyksiä, mutta myös ilon, onnistumisen ja oppimisen kokemuksia. Kaiken tämän arvo on mittava.

Meille kielentutkijoille vastuullisuutta on myös rakentaa ja vahvistaa oman joukkomme yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Eri uravaiheissa olevat lingvistit on tärkeää saada mukaan, ja ennen kaikkea nuoret tutkijat voivat vielä kaivata rohkaisua ja väyliä osallistua. Kielitieteen päivät on perinteisesti ollut tapahtuma, jossa moni väitöskirjatutkija on pitänyt uransa ensimmäisen tieteellisen esitelmän, turvallisessa ja mukavan rennossa ilmapiirissä. Ja näin oli onnekkaasti tänäkin vuonna. Pidetään tästä kiinni.

Nuoria tutkijoita pääsemme kuulemaan myös Kotikielen Seuran perinteisessä syyskauden graduillassa, jossa erinomaisten ja innovatiivisten tutkielmien tekijät Helsingin yliopiston suomen kielen ja Suomen kielen ja kulttuurin aloilta esitelmöivät. Luvassa on uusia ja raikkaita kysymyksenasetteluja, tarkkanäköisiä havaintoja ja myös suuntaviivoja kestävämmän yhteiskunnan vahvistamiseksi.

Vastuullinen tiedeyhteisö vaalii myös historiaansa ja tuo sen keskusteltavaksi ja tarkasteltavaksi ajassamme. Tänä vuonna 2025 Kotikielen Seurassa juhlitaan yhteisessä seminaarissa Lauri Kettusta, jonka syntymästä tulee kuluneeksi 140 vuotta. Uutta luova murteiden ja itämerensuomalaisten kielten tutkija kokosi aikanaan myös Murrekartaston, monen suomen kielen opiskelijan ja tutkijan käsissä kuluneen tietolähteen. Murrekartasto on ollut yhtenä keskeisenä aineistona tieteidenvälisissä tutkimuksissa, joissa kielitieteen kumppaneina ovat olleet esimerkiksi biologia ja genetiikka. Kokoonnumme syyskuussa tutkimaan Kettusen jälkiä kielentutkimuksessa ja monitieteisessä työssä. Samalla saamme epäilemättä uusiakin sysäyksiä 2020-luvun vastuulliseen tutkimukseen.

Toivottavasti tapaamme mahdollisimman monia seuran tapahtumissa ja Virittäjän sivuilla, kielentutkijayhteisömme vastuullisuutta, yhteistyötä ja yhteishenkeä kasvattaen! Me kaikki olemme osa tätä hienoa yhteisöä, ja yhdessä voimme rakentaa toivoa ja luottamusta sekä kasvattaa kielentutkimuksen voimaa.

Terhi Ainiala

Kotikielen Seuran puheenjohtaja

Päästä-verbi + MA-infinitiivi -rakenteen käyttö arkikeskustelussa

Yida Cai — 2025-06-18

Tässä vuorovaikutuslingvistisessä artikkelissa tarkastellaan, miten suomen kielen päästä-verbi + MA-infinitiivi -rakennetta (päästä-rakennetta) käytetään puhutussa arkikeskustelussa. Kyseisessä rakenteessa päästä-verbin subjekti on inhimillinen ja sen infinitiivitäydennys illatiivimuotoinen. Tutkimuksessa selvitetään, millaisissa sekventiaalisissa konteksteissa kyseistä rakennetta käytetään ja mitä vuorovaikutuksellisia tehtäviä sillä on näissä kontekstissa. Artikkelissa esitellyt vuorovaikutuskontekstit ovat valituskertomus, ehdotuksesta kieltäytyminen ja ironinen luonnehdinta puheena olevan henkilön toiminnasta. Lisäksi artikkeli selvittää formaalin semantiikan käsitteistöä hyödyntäen, miten päästä-verbin mukanaan tuomat merkitykset voivat valottaa päästä-rakenteen vuorovaikutustehtäviä.

Aineisto koostuu noin 28 tunnista arkikeskustelua. Tutkittu rakenne esiintyy aineistossa yhteensä 53 kertaa. Analyysi osoittaa, että sekä kielto- että myöntömuotoinen päästä-verbi toimivat valituskertomuksen rakentamisen resurssina mutta eri tavoin. Kielto- ja imperfektimuotoinen päästä-verbi voi luoda kontrastisuhteen edellisten lausumien kanssa ja samalla avata tilan eksplikoinnille valitettavista asioista. Myöntömuotoinen päästä-verbi taas voi konsessiivisessa suhteessa tuoda esiin asiaintilan, joka on odotusten vastainen. Ehdotuksesta kieltäytymisen osalta päästä-rakenne lievittää toiminnan preferoimattomuutta osoittamalla, että ehdotuksesta kieltäytyminen ei johdu puhujan haluttomuudesta vaan ulkopuolisesta esteestä, jolle puhuja ei voi mitään. Ironisessa luonnehdinnassa päästä-rakenne voi toimia siten, että halunmukaisuus tulkitaan päinvastaiseksi, mikä osoittaa vitsin tai muun yhteisesti jaetun tiedon tunnistamista. Analyysista käy ilmi, että päästä-rakenteen vuorovaikutustehtävien kannalta olennaisia ovat päästä-verbin mukanaan tuomista merkityksistä este, halu ja yrittäminen.

The use of the Finnish verb structure päästä + MA-infinitive in everyday conversation

This interactional linguistics article studies how the Finnish verb structure päästä + MA-infinitive (the ‘päästä structure’) is used in spoken everyday conversation. In this structure, the verb päästä has a human subject, and the infinitive complement is in the illative form. This study examines what kinds of sequential contexts the structure is used in and what interactional tasks it performs in these contexts. The interactional contexts presented in the article are complaints, rejection of a proposal, and ironic characterisation of conduct. In addition, by utilising the concepts of formal semantics, the article clarifies how the meanings conveyed by the verb päästä can illuminate the interactional tasks of the päästä structure.

The data consists of about 28 hours of everyday conversation between different groups of participants. The päästä structure occurs in the data a total of 53 times. The analysis shows that both the negative and the positive forms of päästä serve as resources for constructing complaints, though in different ways. In the negative past tense, päästä can create a contrast relationship with previous utterances, and spontaneously opens up a space to explicate the issues that have been complained about. Together with a concessive relationship, päästä in the positive form can denote an unexpected state of affairs. In rejecting a proposal, the päästä structure mitigates the undesirability of the action by pointing out that the rejection is not due to the speaker’s unwillingness but to an external obstacle which the speaker cannot control. In instances of ironic characterisation, the päästä structure can work in such a way that the desirability is interpreted as the opposite, which displays recognition of a joke or some other commonly known matter. In addition, the analysis reveals that the verb’s implications of obstacle, willingness, and striving are significant with regard to the overall interactional tasks of the päästä structure.

Kaksi karjalaismurretta suistamolaistaustaisten tunnistettavina

Marjatta Palander — 2025-06-18

Kansanlingvistisessä tutkimuksessa tarkastellaan kuuntelutestin avulla, miten historiallista Raja-Karjalaa edustavan Suistamon siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä tunnistavat 1960-luvulla tallennettuja Suistamon ja Tverin eteläkarjalaismurteita, joilla oli yhteinen muinaiskarjalainen tausta 1600-luvulle asti. Tuolloin Ruotsi valloitti Käkisalmen läänin ja alueen ortodoksiväestöä muutti Venäjälle Tverin seuduille. Tverinkarjala on vuosisatojen aikana saanut venäläisvaikutteita erityisesti fonetiikkaan mutta myös sanastoon ja kielioppiin. Raja-Karjalan murteiden länsiosissa on puolestaan ollut suomen vaikutusta.

Testiryhmä edusti suurimmaksi osaksi eläkeikäisiä: siirtolaisia ja heidän lapsiaan. Suistamolaistaustaiset tunnistivat ja ymmärsivät Suistamon murrenäytteen hyvin, vain muutamat sienennimet olivat tuntemattomia. Sen sijaan tverinkarjalan näyte koettiin vieraaksi, ja sen sisältö jäi suurimmalta osalta testiryhmää avautumatta. Arviot murteen alueellisesta sijoittumisesta hajosivat laajalle, muun muassa Raja-Karjalaan ja Vienaan. Murteessa tunnistettiin venäjän vaikutus, joskin tarkemmin kommentoitiin vain sanastoa ja yksittäisiä äänne- ja muoto-opillisia piirteitä, kuten sibilantteja. Parhaiten näytteiden sanastoa tunsivat ne, jotka vielä kertoivat puhuvansa karjalaa.

Tutkimus paljasti, että kuuntelutestin osallistujilla oli melko vähän tietoa karjalan murteista: esimerkiksi kansalaisopistojen kursseilla on keskitytty lähinnä vain etelä- ja livvinkarjalaan. Karjalan tuntemukseen vaikuttaa myös se, että kielellä ei ole riittävästi näkyvyyttä eikä aktiivisia kielenpuhujia, jotta siitä muodostuisi yhteisiä käsityksiä.

Two Karelian dialects recognised by people of Suistamo background

This folk-linguistic study uses a listening test to examine how immigrants from Suistamo, which represents the historical Border Karelia dialect, and their descendants recognise the South Karelian dialects of Suistamo and Tver recorded in the 1960s, which had a common ancient Karelian background until the 17th century. At that time, Sweden conquered the Käkisalmi province, and part of the region’s Orthodox population moved to Russia, specifically to the Tver region. Over the centuries, Tver Karelian assumed Russian influences, particularly on a phonetic level, but also in terms of vocabulary and grammar. In turn, the western parts of the Border Karelian dialects have been influenced by Finnish.

The test group mostly represented people of retirement age: immigrants and their children. People from Suistamo recognised and understood the Suistamo dialect sample well, only a few specific mushroom names were unknown to them. On the other hand, the Tver Karelian sample was perceived as foreign, and its content remained unexplained by most of the test group. Estimates of the regional location of the dialect varied widely, including Border Karelia and Viena. Participants readily recognised the influence of Russian in the dialect, though only the vocabulary and individual phonetic and morphological features, such as sibilants, were commented upon in greater detail. The vocabulary of the samples was best known by those who still spoke Karelian.

The study revealed that the participants in the listening test had relatively little knowledge of Karelian dialects: for example, courses at community colleges have focused mainly on South and Olonec Karelian. Knowledge of Karelian is also affected by the fact that the language does not have enough visibility or active speakers to form common understandings of words and concepts.

Kirjoitetun suomen kielen diskurssifunktiot

Elisa Reunanen — 2025-06-18

Tutkimuksessa tarkastellaan huolitellun yleiskielen variaatiota suomen kielen neljässä tekstilajissa: tutkimusartikkeleissa, kaunokirjallisuudessa, puolueohjelmissa ja uutisissa. Kullekin tekstilajille tyypilliset kielenpiirteet tunnistetaan laskennallisten menetelmien avulla suhteessa muihin tekstilajeihin. Vastaavaa tutkimusta on runsaasti esimerkiksi englannista, mutta suomen yleiskielen tekstilajeista vertailevaa kvantitatiivista tutkimusta ei ole tehty.

Tutkimusaineisto on koostettu neljästä eri korpuksesta, ja se sisältää tutkimusartikkeleita, kaunokirjallisia tekstejä, poliittisia puheenvuoroja ja uutistekstejä. Tutkimuksessa käytettiin ensin avainrakenneanalyysia tunnistamaan aineistosta merkitykselliset eli aineistolle tyypilliset kielen piirteet. Piirteet ryhmiteltiin moniulotteisen analyysin avulla joukoiksi, joiden jäsenten esiintyminen tekstissä korreloi toistensa kanssa.

Tulokset osoittavat, että huolitellussa yleiskielessä on runsaasti vaihtelua ja että jokaisessa neljässä tekstilajissa käytetään erilaista kielen rekisteriä. Tutkimusartikkeleille tyypillistä on määritteiden kertyminen virkkeen alkuun ja loppuun. Kaunokirjallisuudelle on tyypillistä pronominien käyttö ja virkkeen tiiviys lauseen ydinjäsenten ympärillä. Puolueohjelmille on tyypillistä substantiivin määritteiden käyttö sekä rinnasteisten ja alisteisten lauseiden runsaus, ja uutisteksteille tyypillistä on runsas numeraalien määritteiden ja erisnimien käyttö. Kielen vaihtelun perusteella tunnistetaan erilaisia diskurssifunktioita, jotka tukevat tekstilajin kommunikatiivista tavoitetta.

Discourse functions in written Finnish: Corpus-based study in register variation

This study examines the variation of standard Finnish across four genres: research articles, fiction, political programs, and news items. The linguistic features typical of each genre are defined through computational methods in relation to other genres. Comparable research is abundant – for example, in English – but there is a lack of comparative quantitative research on the standard language genres in Finnish.

The research data stems from four different corpora, comprising research articles, fictional texts, political speeches, and news texts. Key structure analysis was employed to identify linguistically significant features within the material, features typical to these texts. These features were then grouped into sets according to their patterns of co-occurrence within the data, using multi-dimensional analysis.

The results indicate that there is considerable variation in standard Finnish, and each studied genre employs a different linguistic register. Research articles are characterised by the accumulation of modifiers at the beginning and end of sentences. Fiction is characterised by the use of pronouns and compact sentence structures with core members surrounding the sentence nucleus. Political programs are characterised by the use of noun modifiers and the abundance of both coordinating and subordinating clauses, while news texts are characterised by the extensive use of numerical modifiers and proper nouns. Based on linguistic variation, various discourse functions are identified, reflecting the communicative goals of each genre.

Kiistanalaisesta sairaudesta keskusteleminen lääkärin vastaanotolla

Suvi Kaikkonen — 2025-06-18

Suvi Kaikkosen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Helsingin yliopistossa lauantaina 14. joulukuuta 2024. Vastaväittäjänä toimi professori Johanna Ruusuvuori Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Salla Kurhila.

Suvi Kaikkonen: Discussing a contested illness during a medical consultation: The case of indoor air symptoms. Dissertationes Universitatis Helsingiensis, 314/2024. Helsinki: Helsingin yliopisto 2024.

Kirja on luettavissa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/items/fd1b7707-6ff0-46b9-be8d-893c944369c3.

Osallisuuden mahdollisuuksia rakentamassa (TULOSSA)

Kirsi Leskinen — 2025-06-18

Kirsi Leskisen suomen kielen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa lauantaina 14. joulukuuta 2024. Vastaväittäjinä toimivat filosofian tohtori, yliopistonlehtori Niina Hynninen ja professori Lari Kotilainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Minna Suni.

Kirsi Leskinen: Korkeakoulutaustaiset maahanmuuttaneet koulutuspolulla Suomessa. Neksusanalyysi tekstitoiminnasta, kielellisistä resursseista ja osallisuuden mahdollisuuksista. JYU Dissertations 860. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2024. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0436-5.

Kielenoppijoiden toimijuuden tukeminen luokassa ja sen ulkopuolella (TULOSSA)

Elisa Räsänen — 2025-06-18

Elisa Räsäsen soveltavan kielitieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa lauantaina 30. marraskuuta 2024. Vastaväittäjänä toimi professori Lari Kotilainen Helsingin ylipistosta ja kustoksena dosentti Mia Halonen.

Elisa Räsänen: To the wild and back: Supporting language learners’ agency beyond the classroom. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto 2024. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/98564

Kertomus Kotikielen Seuran 149. toimintavuodesta

Ida Henritius — 2025-06-18